Kelpien terveys
Yleisesti ottaen kelpie tunnetaan erittäin terveenä rotuna. Australiankelpie ei kuulu PEVISA:an. Kuitenkin kuten kaikilla roduilla myös australiankelpiellä on perinnölliseksi lueteltavia sairauksia.
Lonkkanivelen kasvuhäiriö eli lonkkadysplasia
Lonkkaniveldysplasia eli HD (hip dysplasia) on eniten tutkittu koiran kasvuhäiriö. Normaali, terve nivel merkitään FCI:n kansainvälisen arvosteluasteikon mukaisesti A tai B. Lievät muutokset merkitään C:llä, D tarkoittaa keskivaikeita ja E vaikeita muutoksia. Lonkkadysplasiassa reisiluun pää ei asetu normaalin tiiviisti lonkkamaljakkoon lonkkanivelen poikkeavan rakenteen vuoksi. Nuorilla koirilla tämä ilmenee tavallisesti nivelen löysyyden aiheuttamana sijoiltaan menona ja vanhemmilla koirilla nivelrikkomuutoksina. Vaikeat nuorten koirien häiriöt johtavat ajan myötä myös nivelrikkomuutoksiin. Tyypillisiä oireita ovat jäykkyys levon jälkeen, kipu rasituksen jälkeen sekä jatkuva tai kausittainen ontuminen. Oireita voidaan lievittää särkylääkkeillä, levolla ja akupunktiolla. Dysplasiamuutosten puhkeamiseen vaikuttaa perimän lisäksi voimakkaasti ympäristötekijät, ruokinta sekä koiran saama liikunta, sen määrä ja laatu. Keskivaikeakaan lonkkaniveldysplasia ei näytä vaivaavan australiankelpien kokoisen, kevytrakenteisen koiran elämää. Harrastamista lonkkaniveldysplasia voi vaikauttaa ja vaikea-asteinen lonkkadysplasia voi pahimmillaan rampauttaa koiran, jolloin liikkuminen on kivuliasta ja haittaa koiran elämää.
Muut perinnölliset sairaudet ja viat
Australiankelpiellä esiintyy satunnaisesti kivespuutoksia, purennan ongelmia ja hammaspuutoksia. Etenkin poikkeavilla väreillä (fawn, sininen) on tavattu huonolaatuisia turkkeja. Yleismaailmallisesti kelpiellä on raportoitu epilepsiaa ja autoimmuunisairauksia; SLE (Systemic lupus erythematosus) ja AIHA (Autoimmune hemolytic anemia) sekä jonkin verran iho-ongelmia. Silmäsairauksien osalta kelpietä on tutkittu vasta viime vuosina.
TAKAISIN
|
